-
Seiväshyppy on yleisurheilulaji, jossa urheilija pyrkii pitkää taipuisaa seivästä apunaan käyttäen pääsemään kahden pystysuuntaisen telineen välissään vaakatasossa kannatteleman riman yli pudottamatta sitä. Seipään avulla urheilija suuntaa vauhdinotossa saavuttamansa liike-energian ylöspäin tehostamaan ponnistusta.
-
Suomi osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908 Lontoossa, ja siitä lähtien maa on osallistunut jokaisiin kesä- ja talviolympialaisiin. Suomen joukkue tosin otti osaa jo vuoden 1906 välikisoihin, mutta niitä ei katsota virallisiksi kesäolympialaisiksi. Vaikka Suomi ei ollut itsenäinen valtio, se osallistui vuosina 1908 ja 1912 olympialaisiin omana joukkueenaan.
-
Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan. Bahrain on lentoliikenteen merkittävä solmukohta, ja telakkateollisuus on myös merkittävää.
-
Myrkkykeiso (Cicuta virosa) on kesä-heinäkuussa kukkiva, märillä paikoilla esiintyvä monivuotinen, paksujuurinen sarjakukkaiskasvi, joka on tappavan myrkyllinen. Muita lajista käytettäviä nimityksiä ovat keisanputki, keisonputki, keisoputki, vesiputki, villiputki, velhonputki, myrkkyputki ja eläintenmyrkky. Myrkkykeison tieteellisen nimen alkuosa Cicuta on roomalaisten lajista käyttämä nimitys, ja loppuosa virosa tarkoittaa voimakkaasti haisevaa, mikä tässä yhteydessä viittaa juurakkoon.
-
Suomi kesäolympialaisissa 2020
Suomi osallistui Tokion kesäolympialaisiin 2020, jotka tosin järjestettiin vasta 2021. Suomen olympiajoukkue oli kooltaan 45 urheilijaa, mikä oli maan pienin joukkue sitten Los Angelesin 1932 kisojen. Suomi saavutti kisoissa kaksi pronssimitalia, jotka saivat Matti Mattsson 200 m rintauinnissa ja Mira Potkonen nyrkkeilyssä.
-
Suomi on osallistunut kolmia ensimmäisiä lukuun ottamatta kaikkiin kesäolympialaisiin ja on mitalisijoitusten mukaan neljänneksitoista menestynein maa kesäkisojen 2008 jälkeen. Parhaiten Suomi menestyi itsenäisyytensä ensivuosina 1920-luvulla, erityisesti 1924 saavuttaen 37 mitalia, sijoituskin kisoissa oli peräti toinen. Kesäolympialaisissa 2004 Suomi jäi ensimmäistä kertaa ilman kultamitalia ja saldona oli vain kaksi hopeamitalia.
-
Luettelo viisi metriä ylittäneistä naisseiväshyppääjistä
Tämä on luettelo viisi metriä ylittäneistä naisseiväshyppääjistä. Venäläinen Jelena Isinbajeva oli ensimmäinen naisurheilija, joka ylitti 5 metriä. Tämä tapahtui vuonna 2005.
-
Luettelo suomalaisista olympiamitalisteista
Tämä on luettelo suomalaisista olympiamitalisteista. Ensiksi on mainittu voitetut mitalit urheilumuodoittain, ja sen jälkeen urheilijoiden järjestys, joka on ensiksi kulta-, sitten hopea- ja lopuksi pronssimitalien mukaan. M tarkoittaa miehiä ja N naisia.
-
Suomi kesäolympialaisissa 2016
Suomi osallistui Rio de Janeiron kesäolympialaisiin 2016 54 urheilijan joukkueella, toiseksi pienimmällä kesäolympiajoukkueellaan sitten Los Angelesin vuoden 1932 kisojen. Suomalaisurheilijat saavuttivat Rion kisoihin olympiapaikkoja kuusi purjehduksessa, viisi ratauinnissa, neljä golfissa, kolme painissa, kaksi ammunnassa, jousiammunnassa sekä painonnostossa ja yhden paikan taekwondossa, ratsastuksessa, telinevoimistelussa, rytmisessä voimistelussa, sulkapallossa, pöytätenniksessä, nyrkkeilyssä, judossa ja pyöräilyssä. Lisäksi yleisurheilussa rikottiin vaadittuja tulosrajoja.
-
Luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista
Tehtäväluokat ovat Suomessa hätäkeskuksen viranomaisille antamia tehtävänimikkeitä, jotka kertovat tehtävän perustiedot ja kiireellisyysluokan.
-
Luettelo Kansainvälisen olympiakomitean maakoodeista
Kansainväliseen Olympiakomiteaan kuuluu 206 valtiota. Jokaisella jäsenellä on kolmikirjaiminen tunnus tai koodi, joka yleensä kuvaa maan kansallista olympiakomiteaa. Joissakin olympialaisissa on käytetty myös muita koodeja esimerkiksi joukkueista, jotka on koottu useiden maiden urheilijoista eivätkä edusta mitään yksittäistä valtiota.
-
Aitajuoksu on yleisurheilun pikajuoksua, jossa ylitetään aitoja. Aitajuoksun kilpailumatkat ovat ulkoradoilla miehillä 110 metrin aitajuoksu ja naisilla 100 metrin aitajuoksu eli pika-aidat, sekä molemmilla sukupuolilla 400 metrin aitajuoksu. Hallikilpailuissa juostaan 60 metrin ja joskus 50 metrin matkoja.
-
Suomi kesäolympialaisissa 2008
Suomi osallistui Pekingin olympialaisissa 2008 kesäolympialaisiin 23. kerran. Suomen Olympiakomitea nimitti olympiajoukkueen ensimmäiset urheilijat 19.
-
Kesäolympialaiset ovat kesäurheilulajeissa käytävät olympialaiset kisat. Kesäolympialaiset on järjestetty vuodesta 1896 lähtien neljän vuoden välein lukuun ottamatta vuosien 1916, 1940 ja 1944 kisoja, jotka peruuntuivat maailmansotien takia, sekä vuoden 2020 kisoja, jotka siirrettiin vuoteen 2021 koronaviruspandemian takia. Kesäolympialaiset järjestetään nykyisin yleensä heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana, ja ne kestävät runsaat kaksi viikkoa.
-
Suomi kesäolympialaisissa 2012
Suomi osallistui Lontoon vuoden 2012 kesäolympialaisissa 14 lajiin yhteensä 56 urheilijan joukkueella. Suomalaiset urheilijat saavuttivat Lontoon olympiakisoihin maa- tai henkilökohtaisia paikkoja seitsemän purjehduksessa, neljä ammunnassa, kolme judossa, kaksi melonnassa, pyöräilyssä, painissa, ratsastuksessa ja sulkapallossa sekä yhden paikan voimistelussa, taekwondossa, tenniksessä ja painonnostossa, minkä lisäksi uinnissa ja yleisurheilussa rikottiin vaadittuja tulosrajoja. Suurimmat urheilijaryhmät Suomella olivat yleisurheilussa, purjehduksessa ja uinnissa.
-
Pituushyppy on yleisurheilulaji, jossa päämääränä on suorittaa pituussuunnassa mahdollisimman pitkä hyppy. Nopea vauhdinotto ja korkea loikka lankulta ovat lajissa menestymisen keskeisiä tekijöitä. Siksi ei olekaan yllättävää, että monet pikajuoksijat, kuten Carl Lewis ja Marion Jones, ovat kilpailleet menestyksekkäästi pituushypyssä.
-
Korkeushyppy on yleisurheilulaji, jossa on tarkoituksena hypätä yhdellä jalalla ponnistaen mahdollisimman korkealla olevan riman ylitse pudottamatta sitä. Korkeushyppy on ollut jokaisten kesäolympialaisten ohjelmassa. Suosituimmat hyppytyylit ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana: nykyisin käytetään eniten floppaustyyliä, jossa rima ylitetään selkä edellä.
-
Yleisurheilun Suomen ennätykset
Yleisurheilun Suomen ennätykset on Suomen Urheiluliiton (SUL) hyväksymät Suomen kansalaisten tekemät virallisten lajien kaikkien aikojen parhaat tulokset. Tilastopaja Oy päivittää ennätysluetteloa SUL:n toimeksiannosta. SUL:n kilpailuvaliokunta tarkastaa ja vahvistaa Suomen ennätykset edellisen kuluneen hallikauden osalta toukokuussa ja ulkoratakauden osalta marraskuussa.
-
Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2023
Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2023 järjestettiin Budapestissä, Unkarissa 19.–27. elokuuta 2023. Kilpailut olivat järjestyksessään 19.
-
Kiipeily kesäolympialaisissa 2024
Kiipeilyssä kilpaillaan Pariisin 2024 kesäolympialaisissa toista kertaa olympialaisten historiassa. Kilpailutapahtumat käydään Site d’escalade du Bourget’ssa. Sekä naisille että miehille on omat kilpailut, ja ne käydään 5.–10.
-
Kuusjoki on Suomen entinen kunta ja nykyään osa Salon kaupunkia Varsinais-Suomen maakunnassa. Ennen kuntaliitosta Kuusjoki kuului Varsinais-Suomen maakuntaan ja Länsi-Suomen lääniin ja tätä ennen Turun ja Porin lääniin. Kuusjoen naapurikuntia sen ollessa itsenäinen olivat Pertteli, Koski, Halikko, Salo (vuoteen 1967 Uskela), Kiikala, Somero ja Marttila.
-
Yleisurheilun maailmanennätykset
Yleisurheilun virallisista maailmanennätyksistä pitää kirjaa Kansainvälinen yleisurheiluliitto (WA). WA (entinen IAAF) noteeraa viralliset maailmanennätykset aikuisten ja alle 20-vuotiaiden sarjassa. Virallinen maailmanennätys on paras ulko- tai sisäradoilla tehty tulos.
-
Suomi kesäolympialaisissa 2000
Suomi saavutti Sydneyn kesäolympialaisissa 2000 yhteensä neljä mitalia, joista kaksi oli kultaista, yksi hopeaa ja yksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui 31. sijalle.
